Suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet menestyä keksintö- ja innovaatiosektorilla. Vahvuutemme lähtee ihmisistä, luonteestamme, luovuudesta ja osaamisesta. Olemme uteliaita, uutuushaluisia, naapureille kateellisia, mietiskelijöitä ja kriittisiä. Etsimme luonnosta voimaa ja uusiutumista. Kysymme miksi näin ei voi tehdä ja voisiko tämän tehdä toisin. Olemme systemaattisia, ahkeria ja tunnollisia, jopa EU:n mallioppilaita. Keksinnöllisyys versoo näistä ominaisuuksista. Nämä piirteet ovat johtaneet suomalaiset maailman huipulle, mutta se ei ole tapahtunut ilman osaamista, sisua ja työntekoa.

Keksintöjen historia on yhtä vanha kuin ihmisen historia. Keksintöjen luonne on vain muuttunut ihmisen kehityksen myötä. Henkisten resurssien kasvaessa ja elinympäristön muuttuessa erilaisilla keksinnöillä on vastattu kysyntään eli kulloistenkin ongelmien ratkaisuun. Kun pyörä keksittiin Mesopotamiassa 8 000 vuotta sitten ja höyrykoneen käyttö alkoi valistuksen aikana, on röntgensäteiden keksimisestä vain runsaat 100 vuotta. Tietokoneiden ja nykyaikaisen viestinnän mahdollisuudet ovat olleet ulottuvillamme vasta aivan viime aikoina. Valtava kehitys jatkuu voimakkaana.

Merkittäviä ja menestyneitä suomalaisia keksintöjä – innovaatioita – ovat mm. Abloy-lukko, AIV-liuos ja -suola, Suomi-konepistooli, säätä tutkiva radioluotain, liekkisulatusmenetelmä kuparin valmistuksessa, metallinilmaisin, sykemittari, kolesteroliton margariini ja internet-suojaukset sekä lukuisat matkapuhelimiin ja muuhun tieto- ja informaatiotekniikkaan, metsäteollisuuteen ja metalliteollisuuteen liittyvät keksinnöt.

Innovatiivisuus liittyy ihmisen elämän kaikkiin vaiheisiin ja niiden toimintoihin.

Kari Sipilä
www.futureinnovations.fi

Keksinnön keskeiset kaupallistamisvaihtoehdot ovat tuotanto nykyisessä tai uudessa yrityksessä, lisensointi, yhteistyösopimus ja yritysosto.

Keksintöä tulee alun alkaen harkita liiketoimintamahdollisuutena, busineksena yritykselle. Tuotantoon ottamisen arviointi- ja vertailutilanne on sama riippumatta siitä, onko keksintö tehty yrityksessä, ns. työsuhdekeksintönä, vai onko sen tehnyt ulkopuolinen keksijä, joka tarjoaa keksintöään hyödyntäjäyritykselle. Yrityksessä tehdyt keksinnöt saattavat tosin lähteä luontevammin liikkeelle, kun sopivat tuotantomahdollisuudet ovat käytettävissä ja keksiminen on tapahtunut omalla tuotantoalalla. Toisaalta on syytä korostaa sellaista ajattelutavan muutosta, että yrityksen ulkopuolelta voi tulla yhtä hyvä tai parempikin tuoteidea kuin omasta talosta. Tämä edellyttää keksintöjen kehittämistä markkinoitavaan kuntoon, usein prototyyppeineen ja videoineen sekä erityistä markkinointitaitoa ja resursseja.

Maamme tekninen ja taloudellinen kehitys nojaa voimakkaasti uusiin ja kilpailukykyisiin tuotteisiin. Ne jakautuvat merkittävyytensä perusteella eri tasoille ja sektoreille high tech´istä arkipäivän elämään. Jotkut kantavat kansainväliseen menestykseen, jotkut ovat merkittäviä omassa maakunnassaan. Merkittävä osa pienen ja keskisuuren teollisuuden toiminnasta liittyy kotimarkkinoihin ja sillä on tärkeä työllistävä merkitys.

Kari Sipilä
www.futureinnovations.fi

Keksintöjä syntyy ihmisten ideoista, oivalluksista, tutkimusryhmien työssä tai yrityksissä oman tuotekehityksen tuloksista tai vastauksena markkinatarpeeseen. Korostan erityisesti nuorten osaajien innovatiivisuutta ja idearikkautta sekä toisaalta yritysten valveutuneisuutta etsiä ja ottaa käyttöön uusia tuoteideoita, sillä se mitä nyt ideoidaan, sitä vasta monen vuoden päästä myydään. Innovatiivisuus ja kilpailukyky eivät tule itsekseen, vaan osaamisen ja määrätietoisen työskentelyn tuloksina. Keksintöjen kehitys on varsin riskinalaista toimintaa, jonka vuoksi erityisesti alkuvaiheessa tarvitaan julkisen vallan rahoitusta.

Harva idea on valmis syntyessään ja niinpä keksinnöt on kehitettävä tuotteiksi markkinoille. Kehittämisvaihe vaatii henkistä panosta, tietotaitoa sekä taloudellisia voimavaroja. Erityinen huomio kiinnitetään jo mahdollisimman aikaisin markkinaselvityksiin ja mahdollisten asiakkaiden – kuten kuluttajien tai teollisuusyritysten toiveisiin tai vaatimuksiin. Monen vaiheen jälkeen monesta keksinnöstä – ei suinkaan kaikista – saadaan valmis tuote tuotantoon ja markkinoille.

Keksintöjä on niiden varhaisessa kehitysvaiheessa vaalittava kuin taimia, jotta ne kasvaisivat ja kehittyisivät.

Kari Sipilä
www.futureinnovations.fi

Keksinnön keskeisenä tavoitteena on taloudellinen menestys. Keksinnön arvon laskeminen, erityisesti etukäteen, on erittäin vaikeaa. Pelkkä patentti aiheuttaa alkuun vain kuluja. Keksinnöllä on kuitenkin

• yhteiskunnallinen arvo
• liiketoiminnallinen arvo.

Yhteiskunnalliseen arvoon liittyvät mm. elinkeinotoiminta, terveysvaikutukset, työllisyys ja verot.

Liiketoiminnallinen arvo voidaan laskea monin eri perustein, nojautuen esimerkiksi

• tuottoarvoon
• substanssiarvoon
• kustannuksiin ja tavoiteltavaan voittoon
• markkina-arvoon tai mahdollisuuksiin tai
• kilpailutilannetekijöihin.

Keksinnön arvon laskemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat usein mm. keksinnön kehitystyön tai markkinoinnin keskeneräisyys, toteutusresurssit, potentiaalin ja odotuksien erilaiset näkymät, rahoittajien tai sijoittajien arviot sekä kilpailutekijät.

Kari Sipilä
www.futureinnovations.fi

Millä ikääntyviä kansalaisia ja kuluttajia paljon koskettavilla aloilla suomalaiset ovat edelläkävijöitä ja kansainvälisesti menestyviä? Suomessa olisi näillä sektoreilla vielä paljon tarvetta ja haastetta innovatiivisuuteen. Tähtäimenä on seniorikansalaisten hyvinvoinnin edistäminen sekä yritysten kotimainen ja kansainvälinen kilpailukyky.

Käytössä on toki monenlaisia senioreita hyödyttäviä koti- ja ulkomaisia innovaatioita kuten lääkkeitä, lääkeannostelijoita, liukastumisen estolaitteita, nostimia, tukikahvoja, kaiteita, hälyttimiä, varoittimia kuten älyrannekkeita ja liikkeen ilmaisevia mattoja, säätölaitteita, kävelysauvat, rollaattori, erityisruokia, ateriapalveluja, asumis-, keittiö-, kylpyhuone- ja sisustusratkaisuja kuten hellavahteja, automaattihanoja ja tv-ruudun suurennuslaseja.

Monessa tapauksessa uutuustuotteista on kuitenkin löytynyt puutteita tai käyttöongelmia tai sitten sopivia tai tarvittavia tuotteita ei vaan ole. Paljon myös puuttuu, sillä ongelmia riittää. Lähes lentäväksi lauseeksi on muodostunut kysymys, koska kauppaan tulee kännykkä, jonka näppäimet ovat riittävän isot senioreiden sormille. Palovaroittimet eivät toimi, kun ensiasennuspatterit ovat kuluneet loppuun. Hella jää päälle, kun se ei sammu automaattisesti. Digitaalikello välkkyy nollaa, koska säätäminen on vaikeaa. Tietokonetta ei osata tai uskalleta käyttää virustorjunnan onnistumisesta puhumattakaan. Pyörätuolin aukaiseminen kuljetusasennosta on hankalaa ja joskus istuttaessa jarrut eivät pidä. Lääkkeitä unohdetaan ottaa tai otetaan liikaa. Pullot ja purkit on vaikea avata heikoilla käsivoimilla. Liukkaus voi olla kohtalokasta. Miten nämä ongelmat ratkaistaan?

Kari Sipilä
www.futureinnovations.fi